tiistai 30. lokakuuta 2012

peitto muruneuloksesta


Kummipoika sai nimen lauantaina ja ristiäislahjaksi tein peiton. Peiton koko noin 100x100. Ensin olin suunnitellut tilkkupeittoa, mutta Lahdessa oli Kid´s design pop up-kauppa juuri sopivasti ja sain muru neuloset hankittua sieltä. Neulospeitto oli myös kummipojan äidin toive.

Esipesin kankaat. Muruneulokselle tyypillinen kuvioiden kiertäminen sai harmaita hiuksia minulle kun yhdistin kankaita. Silitysrauta ja sata nuppineulaa oli ratkaisu. Saumuroin reunat, dffi täysille ja ommelvalikosta asetus paksulle neulokselle. Näillä asetuksilla eivät alkaneet reunat aaltoilemaan.

Pesin peiton vielä ennen kanttaamista, koska pelkäsin muruneuloksen käyttäytymistä yhdistettynä, mutta ei ongelmaa. Hyvin toimii. Nelinkertainen kantti reunaan ja peitto valmis, jopa kolme päivää ennen juhlia.

Peitto

olkoon sinulle suojana kylmyyttä vastaan

ponnistusalustana maailmalle

suojelkoon sinua kuin leijonaemo omaansa

Tätä kaikkea ja taivaan enkeleitä toivon sinulle kummipoikani



perjantai 26. lokakuuta 2012

pussukoita ja pipo piponi, pipo, pipo, piponi...

Nyt on päivityshanat avattu.

Tämän pussukan tein omille 30v-synttäreille kesän alussa. Juhlien jälkeen pussi on toimittanut lähinnä neulepussukan virkaa. Kukkaronkehys on kouluelektroniikasta ja kangas Facen Kangashamstereista. 

Alla olevien kolmen pussukan jälkeen vannoin, etten enää ikinä tee kukkaronkehyspussukoita. Toisin kävin kuten yllä näkyy. Oranssinpussukan kehys pysyi ehjänä, mutta pussukan mittasuhteet ovat aivan pielessä. Meikkipussin virkaa aina aika-ajoin toimittaa. Ruskean neuvolankorttikukkaron kehys meni rikki, poikki räsäks puristusvaiheessa. Tarranauha on nyt sulkijana. Ja isoäidinneliöpussille kävi myös joku äksidentti ja siinä on vetoketju. Ihan käypiä pussukoita kaikki ja käytössä hyväksi todettuja ilmankin kukkaronkehyksiä.
 Tästä piti tulla minulle wurm-pipo. Toisin kävi. Liian pieni minulle - Teppo Teposelle niin rakas ja mieluinen pipo. Tämä pipo kulki kesän tuossa ylimmässä pussukassa mukana, toki tämä oli näitä ikuisuusprojekteja eli aloitettu viime jouluna ja tuli kesän lopussa valmiiksi. Lanka on Karnaluksista ja 100% merinovillaa. Tämä on neulottu 2,5 tai 3 puikoilla 100 silmukalla tuli sopiva taaperokoko.

Tämä malli on vaan herkullinen, mutta hidas neuloa. Olen jo yhden wurmin itselleni tehnyt ja siitä taasen tuli valtava. Kunhan sitä vähän modaan, niin se pääsee aktiivikäyttöön. Näiden kahden väärän kokoisen tekeleen jälkeen tekisi mieli vielä yksi tehdä, josko sitten saisin itselleni sen täydellisen wurmin. Wurmin ohje on Ravelryssä, ja on saatavana myös suomennettuna.

torstai 25. lokakuuta 2012

Taikametsään jos haluat mennä nyt


Facebookin Ompeluelämää -ryhmässä teetettiin oma kangas. Ah niin ihana ja loistava Taikametsä joustofrotee taipui Skuden käsissä uusimman Naisten Ottobrenin Casual Cardiganiksi. 

Hihoihin laitoin pitkät resorit korostamaan liian kapeita hihoja. Kaavassa on jo muutenkin kapeahkot hihat, mutta omani kapeni entisestään kun jouduin tekemään korjauksia. En ollut leikatessa riittävän tarkka lankasuoran kanssa, joten hiha kiersi ja väänsi pahasti. Ja huom vain toinen hiha oli vinkura, joten toinen hiha ei ole ihan yhtä tiukka kuin toinen. Sauma auki ja suoristus niin hihakin asettui.
 Vuoreksi pääsi PaaPiin ihanainen Leijona-kangas. Hihoja ei ole vuoritettu. Pienten suurten ongelmien jälkeen vuoren ja päällisen yhdistäminen onnistui hyvin. Kikkakolmosena käytin leveää koristenauhaa. Koristenauha on Karnaluksista ja onnekseni olin sellaisen hamsteroinut viime reissulta

Napinläpien tekemiseen meinasi palaa hermo, arhg. Rakas ompelukoneeni ei tehnyt riittävän isoja reikiä. Saksilla reiät auki ja puuvillalangalla reunustin  reikien reunat. Sormet ja hermot olivat kovilla.
Muokkasin hupun hiippamalliseksi. 
Pitkän blogihiljaisuuden jälkeen olen onnellinen ja ylpeä itsestäni, että sain päivityksen tehtyä :) nyt haluan olla reipas ja päivittelen teille kesän ja syksyn aikana syntyneitä tekeleitä. Palataan siis asiaan tuota pikaa.