sunnuntai 16. joulukuuta 2012

hyvää adventin aikaa ja ensi vuonna tavataan

Skude on ollut kovasti kiireinen joululahjaompelusten kanssa. Tänne blogiin en niitä vielä ole päivitellyt, että salaisuudet säilyvät jouluun asti.

Tammikuussa tässä blogissa aukeaa joka päivä luukku, jossa esittelen syksyn aikana valmistuneita töitä.

Joulun taikaa mä teille kaikille toivon.
Rakkautta ja iloa äärellä seimen ja välkkyvän kuusen. 



tiistai 4. joulukuuta 2012

näpertelyä joulutunnelmissa

Pitkään ja hartaasti tämän pinnitaulun tekoa suunnittelin. Vihdoin kun tartuin tuumasta toimeen niin toteutukseen ei montaa hetkeä mennyt. Valmiiseen tauluun pojat auttoivat laittivat pinnejä paikoilleen. Kyl nyt kelpaa hiuksia koristaa, jos näitä vaikka muistas tämän myötä käyttää.


Jouluista tunnelmaa keittiöön syntyi meidän tämän vuoden kalenterista. Maalasin sormiväreillä kuusen. Aivan karmea valinta maalata sormiväreillä, niissä on niin paljon valkoista pigmenttiä, että kuusesta meinasi väkisin tulla turkoosi. Pojat maalasi omia teoksiaan sillä aikaa kun tämä syntyi. Ja turkoosiltahan tuo kuvassa näyttää, livenä ei oo ihan noin paha.


Mikä tästä tekee kalenterin. No tämä: 


Indiskasta kauan kauan sitten ostettu lokerokalenteri. Tonttu tuo joka yö tarran ja herkun kummallekin pojalle. Herkut menevät mahaan ja tarroilla koristellaan kuusi.

Väkersin olkkariin vähän joulutunnelmaa


Kuva on tylsä, mutta tästä näkyy hökötyksen rakenne. Kristallilasin päälle kiinnitin teipillä valot. Kristallipallon lyhdyn kattoon narulla ja jouluinen tunnelma on taattu. Etenkin kun kristallipallo tuo mieleen discopallon.

Hyvää adventin aikaa. 

maanantai 26. marraskuuta 2012

apina ja tiikeri muraveik

Teppo Teponen tiikeri-muraveikissa ( OB- 4/2011lippa lisätty kaavaan)


 Minillä apinaversio


 Tai sitten välillä toisinpäin.


Tiikeri kangas on Käpyseltä tilattua velouria ja apina on joustofroteeta, jota joskus sai Myllymuksuilta. Oman palani ostin Lahden alueen ompeluelämän kautta. Molemmissa on EK:n muutaman vuoden takaista oranssia velouria. Tiikeri pipossa on jälkeen päin ommellut nauhat, tarrakiinnitys olisi tehnyt piposta liian pienen. Apinassa on tarrat.

Mä niin tykkään näistä pipoista!

maanantai 19. marraskuuta 2012

30-vuotislahja pussukkaa maatuskaisena

Tämmöinen pussukka syntyi 30-vuotislahjaksi. Kangas on kangashamstereista.






Vuori on myös hamsterihankinta


 Rakusavilintu helmikoristeilla pussin sisällöksi. 


Paljon onnea rakas ystävä.

maanantai 12. marraskuuta 2012

takkini mun

Ompeluelämän lokakuun haasteeseen vastasin tekemällä itselleni takin. Kaava on Suuresta käsityölehdestä, ja apua nyt mulla ei ole sitä lehden numeroa mielessä. Kysykää jos haluutte tietää, ni kaivan tiedot. 

Kangas on vanha verho, ostettu Lahden kontista jo aikaa sitten. Kankaan kanssa oli rispaantumisongelmia, tai siis lähinnä olkasaumoissa. En uskaltanut alkaa silittämään tukikankaita, koska kangas on selkeästi keinokuituinen, niin päädyin tukemaan kankaan itseliimautuvalla paikalla. 

Takin vuorena on äidin vanha villapeitto, jostain 70-luvulta. Vuoresta tuli ensin liian iso ja sitten pienensin sen liian pieneksi. Tai lähinnä hihat ovat liian tiukat. Näin kädet suorana ongelmaa ei ole. 

Villapeitto on ollut aina tilassa jossa tupakoidaan sisällä. Sain kuin saikin hajun pestyä pois. Ensin pesin peitom 60 asteessa runsaalla etikalla. Ja sen jälkeen vielä villanpesuohjelmalla villanpesuaineella. Peitto hieman huopui, mutta hajut lähti.


Takissa on näkyvänä vuorena sama kangas kuin hupussa. Hihoissa on lahjoituksena saatua vuorikangasta. Hupun kaava on liian suuri, tai sitten minä laitoin sen alkamaan liian kaukaa keskiedulta. Huppu on tuollainen muodoton säkki selässä. 


Takki on ympäri kantattu. Pitsikoriste idean sain unikuun terapiahuoneelta. Minulla toki lähti homma vähän lapasesta ja pitsiä on nyt sitten joka lähtöön.

Suurensin kaavan koosta 42 ja tässä näkyy se miten suur`piirteisesti homman hoidin. Suurennusta tapahtui tosiaan vähän liikaa, mutta takki on tekovaiheessa pienentynyt kaikenmoisten muutosten ( lue: ONGELMIEN) yhteydessä, että toisaalta hyvä, että suurensin liikaa.


Kaikista ongelmista ja turhautumisista huolimatta kyllä tällä takilla kelpaa tämän talven tallustaa. 


tiistai 6. marraskuuta 2012

nuppupeittoja, nuppupeittotalkoota

Facebookin Ompeluelämää-ryhmäsä virisi hyväntekeväisyys keskustelu loppu kesästä. Meidän paikallisryhmä Lahden alueen ompeluelämää päätti tarttua haasteeseen ompelemalla Nuppupeittoja. 

Tietoa Nuppupeitoista löydät täältä.

Idean ilmoille heitti NuppuNeulan-blogisti, tässä hänen peittonsa. Keskustelun alkaessa satuin olemaan koneen ja puhelimen äärellä, joten soitto Päijät-Hämeen Keskussairaalaan vahvisti peittojen tarpeen. Keskolassa oltiin erittäin mielissään meidän innokkuudesta. Näin projekti pyörähti käyntiin.

NeaNoan  - Heidi on ollut puuhanaisena tässä projektissa. Hän on ajellut hakemassa valmiita peittoja, toimittanut ihmisille lahjoituskankaita ja säilyttänyt kotona peittoja. Kiitos Heidille.

Kangaskauppa Wexler Lahden Vesijärvenkadulla lahjoitti meille kasan painovirheellisiä flanelleja ja fleecejä. KIITOS!


Tämä on ensimmäinen ikinä tekemäni Nuppupeitto. Minulla on ollut todella korkea kynnys alkaa tekemään Nuppupeittoja, joten päätin tehdä tämän ensimmäisen ilman tilkkutyökikkailuja. 


Takapuolella koristeena tikkaukset. Ja kääntöaukon suljin ompelukoneen tähti-koristeompeleella.


Seuraavaan peittoon uskaltauduin kokeilemaan tilkkuja. Trikoosilppu pääsi hyötykäyttöön. Tässä peitossa voi leikkiä löydä kuvasta yksi/kaksi sommitteluvirhettä.


Takapuolella taas koristeena tikkaukset, jotka on tehty ompelukoneen koristeompeleella. Ompas ryppinen, vaikka tämä on silitetty.


Kolmantena peittona syntyi tyttöunelma. Tämä peitto tuli rikkiäisenä pesusta. Pohja/reunakangas on kirppisostos, joka oli paikapaikoin ohentunut. Leikatessa varoin reikiä, mutta se ei riittänyt. 60-pesu paljasti peiton reunassa reikärivin, jonka korjasin laittamlla vinonauhan peiton reunaan. 


Tikkailin peiton jälleen koristeompeleilla. Kiemura- ja sydänkuvio pääsi kokeiluun. 


Neljännestä peitosta tuli oma lemppari. Kankaiden ja Tinga Tinga-ohjelman innoittamana kilpparipeitto. Tästä olen niin tyytyväinen. Peitto on oikeasti neliö, onnistuin muokkaamaan kuvan siten, että peitto muutti muotoaan.





Kilpikonnapeitto syntyi NuppuPeitto-talkoissa Jalkarannan seurakuntakodilla.

Kiitos Salpausselän seurakunta tilasta.

Tässä muutamia kuvia Jalkarannan tunnelmasta.




Jalkarannassa syntyneiden peittojen yhteiskuvaa



Lokakuun alussa olimme NeaNoan Heidin kanssa Hollolassa peittotalkoissa. Tässä peittojen yhteiskuvaa sieltä.


Toimitin ensimmäisen satsin peittoja Päksiin, tässä yhteiskuvaa


Seuraavaksi toimitettava pino


Päksiltä saatiin kiitoskortti

Kiitos kaikille mukana olleille.
Katsotaan mikä tempaus seuraavaksi keksitään! 

tiistai 30. lokakuuta 2012

peitto muruneuloksesta


Kummipoika sai nimen lauantaina ja ristiäislahjaksi tein peiton. Peiton koko noin 100x100. Ensin olin suunnitellut tilkkupeittoa, mutta Lahdessa oli Kid´s design pop up-kauppa juuri sopivasti ja sain muru neuloset hankittua sieltä. Neulospeitto oli myös kummipojan äidin toive.

Esipesin kankaat. Muruneulokselle tyypillinen kuvioiden kiertäminen sai harmaita hiuksia minulle kun yhdistin kankaita. Silitysrauta ja sata nuppineulaa oli ratkaisu. Saumuroin reunat, dffi täysille ja ommelvalikosta asetus paksulle neulokselle. Näillä asetuksilla eivät alkaneet reunat aaltoilemaan.

Pesin peiton vielä ennen kanttaamista, koska pelkäsin muruneuloksen käyttäytymistä yhdistettynä, mutta ei ongelmaa. Hyvin toimii. Nelinkertainen kantti reunaan ja peitto valmis, jopa kolme päivää ennen juhlia.

Peitto

olkoon sinulle suojana kylmyyttä vastaan

ponnistusalustana maailmalle

suojelkoon sinua kuin leijonaemo omaansa

Tätä kaikkea ja taivaan enkeleitä toivon sinulle kummipoikani



perjantai 26. lokakuuta 2012

pussukoita ja pipo piponi, pipo, pipo, piponi...

Nyt on päivityshanat avattu.

Tämän pussukan tein omille 30v-synttäreille kesän alussa. Juhlien jälkeen pussi on toimittanut lähinnä neulepussukan virkaa. Kukkaronkehys on kouluelektroniikasta ja kangas Facen Kangashamstereista. 

Alla olevien kolmen pussukan jälkeen vannoin, etten enää ikinä tee kukkaronkehyspussukoita. Toisin kävin kuten yllä näkyy. Oranssinpussukan kehys pysyi ehjänä, mutta pussukan mittasuhteet ovat aivan pielessä. Meikkipussin virkaa aina aika-ajoin toimittaa. Ruskean neuvolankorttikukkaron kehys meni rikki, poikki räsäks puristusvaiheessa. Tarranauha on nyt sulkijana. Ja isoäidinneliöpussille kävi myös joku äksidentti ja siinä on vetoketju. Ihan käypiä pussukoita kaikki ja käytössä hyväksi todettuja ilmankin kukkaronkehyksiä.
 Tästä piti tulla minulle wurm-pipo. Toisin kävi. Liian pieni minulle - Teppo Teposelle niin rakas ja mieluinen pipo. Tämä pipo kulki kesän tuossa ylimmässä pussukassa mukana, toki tämä oli näitä ikuisuusprojekteja eli aloitettu viime jouluna ja tuli kesän lopussa valmiiksi. Lanka on Karnaluksista ja 100% merinovillaa. Tämä on neulottu 2,5 tai 3 puikoilla 100 silmukalla tuli sopiva taaperokoko.

Tämä malli on vaan herkullinen, mutta hidas neuloa. Olen jo yhden wurmin itselleni tehnyt ja siitä taasen tuli valtava. Kunhan sitä vähän modaan, niin se pääsee aktiivikäyttöön. Näiden kahden väärän kokoisen tekeleen jälkeen tekisi mieli vielä yksi tehdä, josko sitten saisin itselleni sen täydellisen wurmin. Wurmin ohje on Ravelryssä, ja on saatavana myös suomennettuna.

torstai 25. lokakuuta 2012

Taikametsään jos haluat mennä nyt


Facebookin Ompeluelämää -ryhmässä teetettiin oma kangas. Ah niin ihana ja loistava Taikametsä joustofrotee taipui Skuden käsissä uusimman Naisten Ottobrenin Casual Cardiganiksi. 

Hihoihin laitoin pitkät resorit korostamaan liian kapeita hihoja. Kaavassa on jo muutenkin kapeahkot hihat, mutta omani kapeni entisestään kun jouduin tekemään korjauksia. En ollut leikatessa riittävän tarkka lankasuoran kanssa, joten hiha kiersi ja väänsi pahasti. Ja huom vain toinen hiha oli vinkura, joten toinen hiha ei ole ihan yhtä tiukka kuin toinen. Sauma auki ja suoristus niin hihakin asettui.
 Vuoreksi pääsi PaaPiin ihanainen Leijona-kangas. Hihoja ei ole vuoritettu. Pienten suurten ongelmien jälkeen vuoren ja päällisen yhdistäminen onnistui hyvin. Kikkakolmosena käytin leveää koristenauhaa. Koristenauha on Karnaluksista ja onnekseni olin sellaisen hamsteroinut viime reissulta

Napinläpien tekemiseen meinasi palaa hermo, arhg. Rakas ompelukoneeni ei tehnyt riittävän isoja reikiä. Saksilla reiät auki ja puuvillalangalla reunustin  reikien reunat. Sormet ja hermot olivat kovilla.
Muokkasin hupun hiippamalliseksi. 
Pitkän blogihiljaisuuden jälkeen olen onnellinen ja ylpeä itsestäni, että sain päivityksen tehtyä :) nyt haluan olla reipas ja päivittelen teille kesän ja syksyn aikana syntyneitä tekeleitä. Palataan siis asiaan tuota pikaa.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Mekkotehtaan joustofroteinen Orelma

Kaverin tyttö täytti 1v ja juuri sopivasti sain kirjastosta Mekkotehdas- kirjan lainaan. Lahjatoiveena oli mekko koossa 80m. Minä tein Orelman 86/92cm kaavalla ilman saumavaroja. 

Mekosta tuli niin herkku etten olisi malttanut tästä luopua. 



Kangas on täältä KLIK eli ensimmäisen saksan kimpan kankaita. Joustofroteeta, ei kovin paksua, mutta ei liian lirua. Aivan ihana kangas. Bambista tuli hiukan friikki kun käytin Metsolan Blossom-joustista, mutta nyt kun kuvassa sitä katselen, niin se on sopivan retro tohon kokonaisuuteen. 

Kyllä ihminen tulee pienestä onnelliseksi; oli niin ihanaa ommella mekko, tai siis singoalla. Lisää tyttösynttäreitä. :)

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

paitakimara

Juhannuksena tuli leikeltyä paitoja niin itselle kuin pojille. Tykitän kaiken nyt kerralla tähän yhteen postaukseen.

Aloitetaan parhaimmasta. Teppo Teposelle paita Ottobrenin More Grey-kaavalla, ja ah niin laiskana olen etten jaksa mennä etsimään lehtitietoja. Jos joku ne tarvii niin kysyy rohkeasti :)

Se on skootteripaita. Teppo Teponen on tosin nimennyt tämän paidan siskonpoikani mukaan ja kutsuukin paitaa A:n mopo-paita. 


Apliaatio on reunustettu mustalla tiuhalla tikillä. Piirrustusviivat on tehty vapaallatikkauksella.


Kauluksen onnistuin tyrimään perinteisin menetelmin, venytin kangasta resorin kiinnitysvaiheessa.


Ja kuten alakuvassa näkyy, niin on kaulus vaihdettu kaksinkertaisena kiinnitettyyn resoriin. Tein myös shortsit samasta kankaasta, mutta yhdessä näistä syntyy yöpukumainen vaikutelma eli niitä ei käytetä settinä. Oli muutens elämäni eka settiompelu.


Kangashamstereista sain käsiini aivan ihanaa appelsiinkikangasta ja Teppo Teposelle paidan tein. Tässäkin on Ottobrenin- kaava, kysy jos kaavan tiedot kiinnostaa.


Minille kaksi paitaa, ja näiden teossa päätin poistua mukavuusalueelta. Sivuneppilistaa ja nappihalkiota ois tarjolla näissä paidoissa. 




 Aplikoin yhden tähden helmaan tehosteeksi. Nopeasti vain, ja eihän millään meinannut syntyä siistiä jälkeä. Tukikangas oli väärä, ja liian pieni. Ja en meinannut pysyä viivalla ja viivat venyi ja vanui miten sattui. Tästä taas opin, että kunnolliset pohjatyöt ovat aplikoinnin perusta.

Ja etu neppilistapaita. 



Ohjeena käytin KLIK lillaphantin niin selkeää ja hyvää ohjetta että onnistuin todella hyvin. Pienen pieni keskittymishäiriö tapahtui. Keskityin oikeen kovasti siihen, etten tee tyttöhalkiota, jouduin ajattelemaan ohjeen peilikuvana. Halkio on oikein päin mutten enää muistanut olla tarkkana halkion kohdistamisen kanssa ja näin ollen leikkasin sen liian keskelle. Nyt napit ovat liian sivussa, mutta edelleen luotan siihen, että lapset liikkuu niin paljon, ettei sitä kukaan huomaa. 

Nyt seuraa ruokottoman huonoja kuvia, mut muutaman paidan olen itsellenikin tehnyt. Kaavan otin vanhasta Hennesin paidasta. Ensimmäisen paidan surrautin juhannukseksi kokolle, tää on niin herkku. Kankaan olen vaihtarina saanut ja pikkuinen pala sitä vielä jäljelle jäi. Marinoin sitä johonkin spessuun-hommaan.


Tämä kangas taas on marimekon Ysmyiltä ostettua. Laitoin loppu kankaan Kangashamstereihin myyntiin ja siellä tuli ilmi, että tämä on villapohjainen kangas, himpun harmittaa että myin loppupalan, mutta tässä lämmin paita ensi talveen. 

Aikuisten paidoissa tämä tyynyn päällä kuvaaminen ei oikeen toimi, toisaalta tämä ehkä kuvaa parhaiten sitä todellisuutta omasta vartalosta ;)


 Pitsikauluksella ja pidemmällä helmalla tämä versio. 


 Pitsi aaltoili ja kääntyili ekassa käytössä, mutta ensimmäinen pesu pelasti tilanteen ja nyt se istuu nätisti.


Ja viimeisenä yksi unohtunut Teppo Teposen t-paita. Tämä on jo talvella valmistunut Junapaita. Tämä on yksi pojan lempparipaitoja. Ja housuina Metsolan joustiksesta tehdyt Saimit ilman resoreita. 


Leikkelin tänää 18m Facebookin Ompeluelämää ryhmän OE-Taikametsäkangasta. Itselleni metri ihanuutta jäi, mutta taidan jättää sen marinoitumaan ja katselen ensin mitä muut siitä tekevät ja inspiroidun vasta sitten omani tekemään. 


Skudella syyhyä sormet ommella sistusjuttuja ja puuvillat huutelee kaapissa, saas nähdä mitä seuraavaksi joutuu paininjalan alle.